Niimpänii. Kello on vasta 09.49 ja mä oon jo kirjottamassa blogia, koska lääkäritäti käski niin.

..Okei ei käskeny, mutta kuitenki. Tänään kellä tahansa muulla on ihan normaali päivä, mullaki MELKEIN:

Herään ekan kerran 08.00 siihen, että puhelin alkaa soittaa Keshan Blow -biisiä, joka on mulla herätyksenä. Sen saan läpättyä kiinni, nii tulee äiti käskemään hereille. Lopulta joskus kymmenen yli jaksan vääntäytyä ylös ja alottaa kaikki normit aamutoimet yms. Vähä ennen puolta yheksää istutaan jo äitin kans autossa, matkalla kohti terveyskeskusta. Siinä matkan aikana kerkesin jo rähjätä äitille, en todellakaan oo mikään aamuvirkku ja tää aamuherätys ei ollu kovin mukava.
  Terveyskeskukseen päästiin, käveltiin suoraa sinne laboratorion odotustilaan ja sielä ooteltiin kolmen varsin ihastuttavan vanhemman rouvan kanssa, että kukin pääsisi vuorollaan tutkittavaksi. Lopulta ovelta huudettiin, ja piti mennä pieneen ja ahtaaseen huoneeseen, istahtaa harmaanvihreään tuoliin ja vahvistaa tiedot. "Syntymäaika?" *hiljainen vastaus* "Nimi onkin joo.. Osoitekkin tässä on, tuohan on tuttu tie, minun lapsuuteni on siellä" *okei..* 
  Lopulta lääkäri vai mikä liekään nimitys sille verikokeitten ottajalle, sai naputeltua kaiken tarvittavan tietokoneeseensa ja kääntyi tuolillaan. Yritti jutella mukavia että ei varmasti hermostuttaisi, ja veti pöydän jotta voin laittaa käteni siihen. Siinä se sitten etsi verisuonia, ensin vasemmasta ja sitten oikeasta kädestä. (josta lopulta sitten löysi..). Lähinnä hermostutti, että sattuisiko se neula kun se työnnetään käteen.. Ei se kovin paljoa. Ällötti vain nähdä omaa verta sellaisessa ällöttävässä putkilossa. Hyi. 

Ilmeeni kai muistitti lähinnä tuota odotushuoneessa (kuva ei ole oma, netista ongittu ja niin..)

Verikokeet kun saatiin otettua, piti vielä istua odotushuoneessa ja odottaa että ne huutelee sydänfilmin ottamista varten. Sitä jännitin etukäteen, toivoin että ei nyt ainakaan mieslääkäriä osuisi kohdalle.. :D Nainen se lopulta oli, kerkesin tiputtamaan vaatteita roskakoriin kun yläosa paljaana siinä piti olla (dislike..) ja lopulta pidättelin naurua lääkärin (taas kerran) täyttäessä loppuja tarvittavia tietoja.
  Lopulta lätkäistiin sydämen ympärille, ranteisiin ja nikkoihin kiinni lätyskät, joihin laitettiin vielä johdot kiinni. Mahtoi olla friikin näköistä kun makasin siinä tuoli/sänkyhökötyksessä yläosa paljaana, shortsit jalassa ja kroppa täynnä epämääräisiä lätysköitä joissa on johdot kiinni. Siinä vielä unisena koitin pitää silmiä kiinni ja aloin laskemaan tuuletussysteemin aukkoja, ja vääntelin naamaani, ja varoittamatta lääkäri kääntyy ja sanoo "Se olikin siinä. Repäistään nyt vielä nuo laput irti ja sitten saat pukea ja lähteä kokonaan, heippa".
  Ja sitten se lähestulkoon juoksi karkuun repäistyään lappuset irti, jäin yksin huoneeseen pukemaan vaatteet päälle. Tilanne alkoi taas vaihteeksi naurattaamaan, en tiennyt mistä ovesta pitäisi mennä ulos (lopulta löysin kuitenkin oven..) ja  sitten juostiin käveltiin äidin kanssa pois sieltä.. Nyt pitää vain odotella tuloksia (en usko että mitään vakavempaa löytyy, mutta pelko on aina olemassa ..)

Ja noissakin kokeissa kävin siis siksi, kun migreeniä epäillään mutta pitää varmistaa ettei se ole mitään vakavempaa. Toivottavasti ei, vaikka talvella pohdittiinkin anemiaa, mutta siitä sitten päästiin kun rautatabletteja söin.. Hmm. Apua.

Tänään vielä olisi suunnitelmissa lähteä Kaisan kanssa uimaan ja sitten illalla viideltä alkaa peli Haapajärven Pesä-Kiilat vs. Kajaanin Pallokerho.. Pelin tulos on jo melko selvästi kaikilla tiedossa, käydään ottamassa turpaan ja mennään uimaan.. :DDD 

Viime pelistä yksi kuva.. Silloinkin oli hiukkasen verran KUUMA. Tänään taas vaihteeksi saa pelata shortseilla... Ja silti läkähtyy. Vettä pitää varata taas ja pläääh.

Ja tottakai ootan että pääsisin puhumaan yhdelle tyypille ! (; Ellulla vientiä eiku mitä.

joo heihei JA POSTAUSEHDOTUKSIA OTETAAN VASTAAN kiitos ♥

- ellu

ps. en toki ole hidas miettimään mitä kirjotan, eihän tässä menny ku suunnillee puoli tuntia.. ::)